Dental Tribune Finland

Hampaistolla merkittävä osuus Afrikan varhaisimman ihmisen hautauksen tutkimuksessa

By Petteri Peltola
November 09, 2021

Hominidien alkuperä ja evoluutio on ollut kiihkeän tutkimuksen kohteena. Tiedelehti Naturen elokuun numerossa kuvataan tiettävästi Afrikan vanhimman luurangon tutkimuksia. Kyseiset keskipaleoliittisen kauden löydökset ovat varsin harvinaisia Afrikassa ja erityisesti Itä-Afrikassa. Luuranko löydettiin sikiöasennossa Kenian rannikon trooppiselta ylängöltä.

Luurangolle tehtiin tutkimuksia sen iän ja alkuperän selvittämiseksi. Tutkijat totesivat kyseessä olevan 2,5 - 3,0-vuotiaan lapsen jäännökset joiden iäksi he arvioivat sen ympärillä olevien kerrostumien perusteella noin 80 000 vuotta. Tutkijat pitävät luurankoa H. sapiensina ja se nimettiin Mtotoksi (Swahiliksi lapsi).

Merkittäviä osia pään luista oli säilynyt ja lisäksi hampaita oli säilynyt viisi: kolme paikallaan (dd 46, 16 ja 65) ja kaksi puhkeamatonta (dd 26 ja 36). Luiden artikulaatio oli hämmästyttävän hyvä.

Taksonomisessa arviossa tutkijat vertasivat Mtoton hampaita suureen määrään Homo neanderthaliksen sekä modernin että fossiilisen H. sapiensin hampaita. Useat krenulaatiot ja mesiaaliset lisätuberkulumit viittaavat siihen, että lapsi oli primitiivisempi kuin nykyiset ihmiset. Ensimmäisten ylämolaarin ominaisuudet sopivat H. sapiensin variaation piiriin, vaikkakin muistuttavat morfologisesti monimuotoisempia Aterian yksilöiden hampaita, joille tyypillistä on huomattavat Carabellin kuspit, epätavallisesti jakautuneet hypokooniset kuspirakenteet. DD 16 ja 65:n okklusaalikuvio on enemmän suunnikkaan mallinen kuin fossiilisella ja modernilla H. sapiensilla, mutta ei niin jyrkkä kuin Neanderthaleilla. D 26:n kuspien koko järjestys vastaa modernia tai myöhemmän paleoliittisen kauden H. sapiensista tai toisaalta Neanderthalin tai Quafzehin hampaita. Vaikkakin d46:n morfologia vastaa H. sapiensin hampaistoa, syvät krenulaatiot ja niiden kiille tekevät niistä monimutkaisemman kuin modernilla ihmisellä tai fossiilisella Afrikan, Levantin tai Itä-Aasian H. sapiensilla . Molaarien kuspien kokojärjestys on H. sapiensin ja Neanderthalin sekä modernin H. sapiensin välimaastossa.

Okklusaalianalyysi ja kiille-dentiinirajan muoto vastaa modernin ihmisen hampaistoa lukuun ottamatta ensimmäistä ylämolaaria, joka muistuttaa enemmän Neanderthalin hampaistoa. Mtoton hampaiden mittasuhteet sopivat parhaiten modernin ihmisen variaation piiriin. Maito- ja pysyvien hampaiden kiille on paksu, joka sopii hyvin H. sapiensille.

Edellä esitetystä saa kuvan, kuinka yksityiskohtaista antropologinen tutkimus on ja kuinka merkittävä osuus siinä on hammaslääketieteellä. Suomalainen hammaslääkäri voi parhaiten tutustua asiaan esimerkiksi suorittamalla oikeushammaslääketieteen erityispätevyyden.

Tutkimus “Earliest known human burial in Africa” julkaistiin elokuussa 2021 Nature –lehdessä.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

© 2021 - All rights reserved - Dental Tribune International