BERLIINI, Saksa: Nyky-yhteiskunnassa datasta on tullut keskeinen resurssi, jonka avulla voidaan tallentaa ja analysoida tärkeää informaatiota, joka vuorostaan vaikuttaa siihen, miten päätöksiä tehdään tai mitä on tarjolla. Tätä lähestymistapaa sovelletaan myös terveyden- ja hammashoitoon, jossa palveluntarjoajat pyrkivät tarjoamaan laadukasta hoitoa prosessoimalla potilaista kerättyä tietoa. Tätä suuntausta kutsutaan nykyisin datapohjaiseksi hammaslääketieteeksi.
Professori Falk Schwendicke ja tohtori Joachim Krois Berliinin yliopistollisen Charité— sairaalan Suun diagnostiikan, digitaalisen terveyden ja terveyspalvelujen tutkimuksen laitokselta ovat tuoreessa tutkimuksessa selvittäneet, miten ”big data” muuttaa kliinistä hoitoa ja tutkimusta.
Kirjoittajien mukaan monet toimialat ryhtyivät omaksumaan datapohjaista paradigmaa jo varhain ja ymmärsivät, että digitalisaatio, tekoäly ja datapohjainen teknologia muokkaavat tulevaisuuttamme tavoilla, joita emme ehkä vielä pysty käsittämään. Terveydenhuollossa ja erityisesti hammaslääketieteessä on kuitenkin vasta äskettäin alettu ymmärtää, että ”big data” voi auttaa tarjoamaan parempaa, turvallisempaa, luotettavampaa, kohtuuhintaista sekä helposti saatavilla olevaa hoitoa potilaille.
Schwendicke ja Krois ehdottavat kolmea toimenpidettä, jotka auttavat hyödyntämään täysimääräisesti datapohjaista hammaslääketiedettä. Ensimmäinen liittyy tietojen saatavuuteen, tarkentamiseen ja käyttöön. Kirjoittajat toteavat, että potilastietopankit on integroitava tutkimusta ja kliinistä hoitoa varten. Potilaiden rutiinitietojen avulla on mahdollista huomioida suun terveyteen vaikuttavia sosioekonomisia sekä käyttäytymis- tai ympäristötekijöitä. Tutkijoiden tulisi myös pyrkiä keräämään vastaavanlaisia suuria tietueita, joilla on mahdollista validoida ja parantaa ennustemalleja sekä simulaatioita. Hammaslääketieteen tutkijoiden tulisi osallistua datapohjaisten sovellusten kehittämiseen, koska heillä on tarvittavaa tietoa mahdollisista puutteista ja tarpeista.
Toinen tehtävä on arvon ja hyödyllisyyden osoittaminen. Schwendicke ja Krois sanovat, että datapohjainen malli leviää hiljalleen hammaslääketieteessä, vaikka teknologiset esteet kuten korkeat kustannukset ovat rajoittaneet sen omaksumista. On tarpeen vahvistaa hammaslääketieteellisten datapohjaisten sovellusten tieteellistä perustaa ja osoittaa niiden vaikutukset yleiseen terveystilanteen paranemiseen.
Kolmas tehtävä on hammasalalla toimivan työvoiman koulutus. Kirjoittajat painottavat”Alan työntekijöiden koulutusta ja datalukutaidon priorisointia tulevissa opetussuunnitelmissa sekä hammas- ja datatieteen ammattilaisten yhteistyön tiivistämistä koulutusalojen välisten kuilujen kuromiseksi umpeen.” On tarpeen parantaa monialaista tiedonvaihtoa koskevaa infrastruktuuria ja prosesseja.
Kirjoittajat toteavat, että on paljon seikkoja, jotka on huomioitava, jotta datahammaslääketiedettä voidaan menestyksekkäästi hyödyntää. Mikäli toimitaan oikein ja oikea-aikaisesti, voi seurauksena olla tarkempaa, yksilöllisempää, ennakoivampaa ja ennaltaehkäisevämpää hoitoa.
Tutkimus “Data dentistry: How data are changing clinical care and research” julkaistiin 8.7.2021 Journal of Dental Research –verkkolehdessä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit