Dental Tribune Finland

Uusin tutkimus voi johtaa edistysaskeliin regeneratiivisessa hammaslääketieteessä

By Dental Tribune Finland
October 06, 2020

Tukholma, Ruotsi: Eri solutyyppien sekä hampaiden kasvun mekanismien ymmärtäminen on välttämätöntä tuotettaessa uusia hampaita. Siksi Tukholman Karoliinisen Instituutin tutkijat ovat tutkineet hiirien ja ihmisten sekä kasvavien että kasvunsa lopettaneiden hampaiden solukoostumusta. Tutkijat uskovat, että uudet tiedot solukoostumuksesta ja hampaiden kasvusta voivat edesauttaa regeneratiivisen hammaslääketieteen kehitystä ja hampaiden arkuuden hoitoa.

Vaikka kaikki keskeiset hammassolutyypit on jo pitkään tunnettu, hammassolujen ja kantasolujen variaatio, niiden erilaistuminen ja hampaiden kasvulle välttämätön vuorovaikutus tunnetaan edelleen huonosti. Hampaat kehittyvät monimutkaisessa prosessissa, jossa pehmytkudos, sidekudos, hermot ja verisuonet kiinnittyvät kolmeen erityyppiseen kovakudokseen muodostaen ihmiskehoon toimivan kokonaisuuden.

Toisin kuin ihmisillä, joiden hampaat päättävät kehityksensä ennen aikuisuutta, hiirillä ja monilla muilla lajeilla on hampaita, jotka jatkavat kasvuaan läpi koko elämän. Hiirien etuhampaiden kantasolut uudistuvat jatkuvasti täydentäen kulumisen vuoksi menetettyä kudosta. Tämä tekeekin niistä houkuttelevan kohteen kantasolujen syntymistä, solujen erilaistumista ja vammautumista seuraavaa regeneraatiota koskevissa tutkimuksissa.

Hammassolupopulaatioiden kartoitus

Hyödyntäen yksisoluinen RNA-sekvensointia ja geneettistä jäljitystä tutkijat tutkivat hiirien kasvavien etuhampaiden ominaisuuksia ja vertasivat niitä hiirien poskihampaisiin, jotka eivät kasva. Tutkijat arvioivat, missä määrin hiirien kasvumalli heijastaa ihmisen hampaiden kasvua. Karoliinisen Instituutin tutkijat yhdessä Itävallan Wienin lääketieteellisen yliopiston ja yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tutkijoiden kanssa tunnistivat kaikki solupopulaatiot hiiren hampaissa, nuorissa kasvavissa ihmishampaissa ja aikuisten ihmisten hampaissa.

”Kantasoluista täysin erilaistuneisiin aikuisiin soluihin pystyimme tulkitsemaan odontoblastien erilaistumisreitit, joista syntyy dentiiniä [...] sekä ameloblasteja, joista syntyy kiillettä”, kertoo vanhempi tutkija tohtori Igor Adameyko Karoliinisen Instituutin Fysiologian ja farmakologian laitokselta sekä tohtori Kaj Fried, Karoliinisen Instituutin Neurotieteen laitoksen vanhempi professori lehdistötiedotteessaan. He kertovat löytäneensä myös uusia solutyyppejä ja solukerroksia, joilla saattaa olla merkitystä hampaiden herkkyydelle.

Lisäksi löydökset saattavat selittää immuunijärjestelmän monimutkaisia piirteitä hampaissa ja auttaa ymmärtämään kiilteen muodostumista. ”Toivomme ja uskomme, että työmme voi muodostaa perustan tulevaisuuden hammaslääketieteen uusille lähestymistavoille. Erityisesti se voi nopeuttaa regeneratiivisen hammaslääketieteen kehitystä”, tutkijat lisäävät.

Tutkimus “Dental cell type atlas reveals stem and differentiated cell types in mouse and human teeth” julkaistiin 23. syyskuuta 2020 Nature Communications -verkkolehdessä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

© 2020 - All rights reserved - Dental Tribune International